Jennifer ei uskalla mennä ulos yksin. Liikkuipa hän missä hyvänsä kotikaupungissaan, hän pelkää kohtaavansa kiusaajansa. Hän ei kuitenkaan kerro siitä somessa suurelle seuraajajoukolleen, vaikka hän käyttää siellä paljon aikaa muiden kiusatuiksi joutuneiden auttamiseen. Iso osa Jenniferin ajasta kuluu piilossa pysymiseen ja sen pohtimiseen, mitä hän on tehnyt väärin ansaitakseen kiusaamisen. Voiko hän edes olla hyvä esikuva seuraajilleen?